{"id":195,"date":"2023-10-01T11:49:50","date_gmt":"2023-10-01T11:49:50","guid":{"rendered":"https:\/\/preview.desertthemes.com\/newsmash\/pro\/?p=195"},"modified":"2024-02-01T21:24:12","modified_gmt":"2024-02-01T21:24:12","slug":"working-together-to-invest","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.kirja.online\/?p=195","title":{"rendered":"Suurten kivien luona"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rakkausteksti<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Beautiful Relaxing Music - Music heals the heart with Autumn\ud83c\udf41 Gentle music restores the nervous\" width=\"100%\" height=\"352\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/9DtQsUxxsDs?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" allowfullscreen=\"\"><\/iframe>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">On vaikea kuvata sit\u00e4 onnellisuuden ja voiman tunnetta, mink\u00e4 koin palatessani kotiseudulleni, lapsuuteni maisemaan. Kiirehdin tapaamaan luonnon tuttuja paikkoja ja kuin O merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Amir el\u00e4isi viel\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">En halunnut tavata ket\u00e4\u00e4n mahdollisesti siell\u00e4 viel\u00e4 asuvia ihmisi\u00e4. En kaivannut viisaita vanhuksia, en tuttukasvoisia lapsia tai lapsenlapsia, joiden piirteist\u00e4 olisin voinut p\u00e4\u00e4tell\u00e4 heid\u00e4n vanhempansa. En kaivannut ket\u00e4\u00e4n.\u202f Vuosien ajan olin ik\u00e4v\u00f6inyt vuorille. Yhdelle niist\u00e4. Amirin luokse.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muistin itseni yll\u00e4tt\u00e4en pienetkin mutkat polulta, joka ei ollutkaan kasvanut umpeen, kuten olin etuk\u00e4teen ajatellut. Olin valmistautunut raivaamaan kiinni kasvaneen ruohomatkan, nostamaan kaatuneet puiden rungot ja vierineet kivet tielt\u00e4.\u202fVuodet olivat vanhentaneet minua, sit\u00e4 en kiell\u00e4, mutta vuosien my\u00f6t\u00e4 kasvanut innostukseni palata takaisin sinne, mist\u00e4 olin l\u00e4htenyt, v\u00e4istytti v\u00e4symyksen, ehk\u00e4 heikentyneen voimanikin.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koira on merkillinen el\u00e4in. Aivan kuin sekin olisi ollut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ennen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8211; Oletko el\u00e4nyt t\u00e4\u00e4ll\u00e4 joskus? kysyin silt\u00e4, kun se loikki kiville ja teki suuria loikkia.\u202f- Et sin\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 mik\u00e4\u00e4n pentu, lopeta tuo h\u00e4\u00e4riminen, sanoin sille.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olin joskus havainnut ihmisten olevan yst\u00e4v\u00e4llisempi\u00e4, huomaavaisempia ja hellempi\u00e4 koirilleen kuin puolisoilleen. Se oli kauhistuttanut minua. Olin kirjoittanutkin siit\u00e4 kirjassani, joka kertoi miehest\u00e4, joka l\u00f6ysi viimein rakkauden lintuja ruokkivasta ja niist\u00e4 huolehtivasta naisesta. Ehk\u00e4 h\u00e4n l\u00f6ysi rakkauden viimein itsest\u00e4\u00e4n, mutta kirjasta pidettiin juuri tuon naishahmon vuoksi.\u202fInhosin ihmisi\u00e4, joille koira oli hellyyden kohde. Sen ymm\u00e4rsi silloin, jos kotona ei ollut ket\u00e4\u00e4n muuta, jolle osoittaa hellyytt\u00e4. Mutta silloin, kun aamiaisp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 olisi ollut puoliso, ja koiraa katsottiin hell\u00e4sti silmiin ja sille puhuttiin kauniisti, se suorastaan etoi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Noel oli aivan eri asia.\u202f- Meill\u00e4h\u00e4n on vain toisemme, eik\u00f6 niin, Noel? sanoin sille ja paloittelin osan juustosiivustani ja puolet patonginpalasta. Se nousi omalta vuoteeltaan, hotkaisi herkkupalansa ja pyysi p\u00e4\u00e4st\u00e4 syliini.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nostin sen syliini, vaikka se vaikeutti omaa ruokailuani.\u202fMik\u00e4\u00e4n ei tuntunut niin luonnolliselta ja mainiolta kuin koira, joka huokaisten painoi p\u00e4\u00e4n syliini. Sen kiemurainen h\u00e4nt\u00e4 heilui, kun puhuin sille.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lapsuudenkotini oli tyhj\u00e4n\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olisin voinut helposti kunnostaa sen ja muuttaa sinne asumaan. Sen tutut lapsuuspaikat muistuttivat minua kirjailijahaaveistani ja olisin voinut helposti alkaa alusta kirjoittamisen. Minulla olisi kokonainen el\u00e4m\u00e4 kerrottavana. Voisin uudistaa kirjoittamiseni tyylin, antaa kaikelle aikaisemmin kirjoittamalleni uuden muodon &#8211; tai voisin alkaa runoilijaksi. En kirjoittaisikaan en\u00e4\u00e4 niin kuin n\u00e4en el\u00e4m\u00e4n, suoraviivaisena ja tekstill\u00e4 vakavuutta korostaen. En voisi alkaa maalata sanoilla, tehd\u00e4 runoja ja kaunistaa kaiken n\u00e4kem\u00e4ni, jotta ihmiset saisivat el\u00e4m\u00e4st\u00e4 enemm\u00e4n.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tunsin hetkitt\u00e4ist\u00e4 valtavaa innostusta. Hankin jopa l\u00e4heisest\u00e4 kaupungista uudenlaisen kirjoituskoneen ja paljon paperia. Solmin jopa joitain yhteyksi\u00e4 entisiin kustantajiini. He olivat suorastaan riemuissaan. Saisin julkaista mit\u00e4 vain, siin\u00e4 tahdissa kuin saisin valmiiksi.\u202f&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Runot eiv\u00e4t kuitenkaan k\u00e4yneet heille. Yht\u00e4kki\u00e4 ajatus ei kelvannut minullekaan.\u202f Uusiutunut innostukseni alkaa taas kirjoittaa p\u00e4\u00e4ttyi. Tunsin samoin kuin tavatessani uuden naisen: p\u00e4\u00e4tin avioitua h\u00e4nen kanssaan, suunnittelin saavani lapsen tai lapsia, halusin juuri h\u00e4net lasteni \u00e4idiksi. Kuka vain heist\u00e4 olisi ollut sopiva. Kunnes rakasteltuani p\u00e4\u00e4tin jatkaa matkaa. Enk\u00e4 kuitenkaan k\u00e4ytt\u00e4nyt heit\u00e4 hyv\u00e4kseni. Eiv\u00e4t hek\u00e4\u00e4n minua. Min\u00e4 vain yksinkertaisesti olin mies, jonka el\u00e4m\u00e4 oli elett\u00e4v\u00e4 ilman naista.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">En viihtynyt kotitalossani edes sen vertaa, ett\u00e4 olisin k\u00e4ynyt l\u00e4pi lapsuuteni muistoja. Todellisuudessa olin jo vuosien ajan suunnitellut palaavani kotiseudulleni, mutta jatkavani lapsuuskodistani matkaa siell\u00e4 edes pys\u00e4htym\u00e4tt\u00e4 suoraan vuorille, etsim\u00e4\u00e4n olisiko Amirin rakentama talo viel\u00e4 olemassa.\u202f Se olisi ehk\u00e4 hyl\u00e4ttyn\u00e4 rapautunut kelvottomaksi asua. Ehk\u00e4 se oli vallattu.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olin kuullut, ett\u00e4 monia taloja oli vallattu, rikottu ja sotkettu ilman mit\u00e4\u00e4n tarkoitusta. Amirin talosta en uskonut sit\u00e4. H\u00e4nen voimansa ei olisi sallinut kenenk\u00e4\u00e4n astuvan sinne turmeleminen mieless\u00e4. Saatoin kuvitella, ett\u00e4 sinne olisi l\u00f6yt\u00e4nyt tiens\u00e4 ihminen, joka oli vailla voimapaikkaa. Turvaa, jonka se paikka tarjoaisi ilman Amiriakin, niin uskoin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Paikallinen pieni hotelli oli onneksi tuntemattomien omistuksessa. Sain olla rauhassa. Edes hotellin aamiaishuoneen kirjahyllyss\u00e4 ei ollut yht\u00e4\u00e4n kirjaani. Joku kirjoittamistani ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4ni kymmenist\u00e4 teoksista olisi voinut sattumalta joutua sinne.&nbsp; Olin helpottunut, kun en l\u00f6yt\u00e4nyt niit\u00e4. Sain olla tuntematon kotimaallani.&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Noel sen sijaan sai uusia yst\u00e4vi\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4: se valloitti viisaudellaan ja nokkeluudellaan haluamansa ihmiset. Paras sen tempuista oli sen puhe: se murisi hiljaa, mutta heilutti samalla h\u00e4nt\u00e4\u00e4ns\u00e4. Se kier\u00e4hti kerran ja j\u00e4i sel\u00e4lleen makaamaan. Siit\u00e4 se lenkautti itsens\u00e4 jaloilleen. Hassu pieni temppu, mutta se sai ihmiset nauramaan. Mokoma koira. Katsellessani sit\u00e4 voin kuitenkin todeta, etten sen kuuden elinvuoden aikana ollut kertaakaan tuntenut sit\u00e4 kahleena, tai ett\u00e4 se olisi ollut minulle hankala hoidettava. P\u00e4invastoin &#8211; olin monin verroin iloisempi mies sen kanssa kuin ilman sit\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00e4htiess\u00e4ni hotellista olin varustautunut siihen, etten tule en\u00e4\u00e4 takaisin. Hyv\u00e4stelin ajatuksissani kaikki ne talot, kadut ja pihojen kiveykset, jotka olivat kuuluneet lapsuuteeni, kasvuuni, ihmettelyyni el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ehk\u00e4 jollain tavalla my\u00f6s kaikkiin niihin ratkaisuihin, joita olin tehnyt. En tied\u00e4, miten paljon kotipaikka ja sen ihmiset vaikuttavat ihmisen tulevaisuuteen. Min\u00e4 en usko siihen, ett\u00e4 se olisi niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuin sanotaan. En tunnusta \u00e4itini ja is\u00e4ni lis\u00e4ksi yht\u00e4\u00e4n sellaista henkil\u00f6\u00e4, jolta olisin voinut oppia el\u00e4m\u00e4lleni tarpeellisia, ratkaisevia asioita.\u202fAmir oli tietysti jotain aivan muuta. En voinut edes ajatuksissani pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ni vaikuttavana henkil\u00f6n\u00e4. Pelkki\u00e4 sanoja! H\u00e4n oli osa kasvuani, osa kokonaista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ilman h\u00e4nen kanssaan viett\u00e4mi\u00e4ni keskusteluhetki\u00e4, ilman jokaista maasta kaivettua matoa, sadeilmaa en olisi min\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Amir on osa minua kuin talo, jonka h\u00e4n rakensi vuoren rinteelle. Kokonaisen talon ottaminen pois vuorelta ei j\u00e4tt\u00e4isi vuorta entiselleen. Se olisi ilman muuta rikottua kuin sellaisen ihmisen el\u00e4m\u00e4, jolta otetaan v\u00e4kivalloin pois osia el\u00e4m\u00e4st\u00e4.Noel juoksi edell\u00e4ni. Se k\u00e4\u00e4ntyi vuorelle johtavalle pienelle tielle.\u202f&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8211; Tiesin, ett\u00e4 osaat kotiin, Noel, sanoin sille kuin rakkaalle yst\u00e4v\u00e4lle kotiinpaluun onnea jakaen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olisin voinut ottaa taksin, ja luullakseni vuorille kulki nyky\u00e4\u00e4n jo bussejakin. Halusin tehd\u00e4 matkan niin kuin ennen, k\u00e4vellen hieman ennen h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4.\u202fKantamukseni eiv\u00e4t painaneet paljoa, sill\u00e4 olin ottanut mukaani vain kaikkein t\u00e4rkeimm\u00e4n: taskulampun, v\u00e4h\u00e4n ruokaa, joitain kevyit\u00e4 vaatteita ja sadeviitan.\u202fEn ollut halunnut ajatella el\u00e4m\u00e4\u00e4ni pidemm\u00e4lle. Jos l\u00f6yt\u00e4isin Amirin talon ja se olisi siin\u00e4 kunnossa, ett\u00e4 voisin asettua sinne asumaan, hankkisin kaiken tarpeellisen. En halunnut petty\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olisin pettynyt, jos olisin laskenut kaiken varmaksi jo etuk\u00e4teen, ottanut varusteet pitk\u00e4\u00e4 asumista varten, ehk\u00e4 huonekalujakin. Sitten olisin saapunut perille, ja olisin l\u00f6yt\u00e4nyt talon revittyn\u00e4, Amirin muisto h\u00e4p\u00e4istyn\u00e4. En usko, ett\u00e4 minulla olisi ollut riitt\u00e4v\u00e4sti elinvoimaa rakentamaan kaikkea uudelleen.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Amir olisi pystynyt siihen, en min\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olin jo etuk\u00e4teen p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt pys\u00e4hty\u00e4 suurten kivien luona.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8211; Pys\u00e4hdy, Noel! Tule t\u00e4nne! huusin koiralle, joka oli jo kaukana.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Se haukkui lintuja, vaikka se rakasti niit\u00e4.\u202f&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8211; Hullu koira, rakastaa lintuja sen sijaan, ett\u00e4 s\u00f6isi niit\u00e4 niin kuin kunnon koirat. Seh\u00e4n on niin suurikin, ett\u00e4 voisi olla perim\u00e4lt\u00e4\u00e4n lintukoira, monet sanoivat Noelin puuhia seuratessaan.\u202f Se todellakin oli koira, joka rakasti lintuja pennusta l\u00e4htien.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">En ollut kehdannut kertoa kenellek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Noelin paras yst\u00e4v\u00e4 oli ollut harmaanvalkoinen vanha kyyhkynen. Ne nukkuivat hotellin parvekkeella Ranskassa. Minulla on siit\u00e4 valokuviakin, mutta en ole n\u00e4ytt\u00e4nyt niit\u00e4 edes tapaamilleni naisille.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suuret kivet n\u00e4kyiv\u00e4t vuoren rinnett\u00e4 kiipe\u00e4vien polulle. Niiden luokse p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen piti poiketa polulta, ylitt\u00e4\u00e4 kaksi vuoristopuroa ja kiivet\u00e4 viel\u00e4 pienen kumpareen p\u00e4\u00e4lle. Kumpareelta joutui tekem\u00e4\u00e4n pienen loikan, jotta olisi p\u00e4\u00e4ssyt istumaan tai seisomaan suurille kiville.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8211; T\u00e4\u00e4lt\u00e4 olen saanut kaiken voimani, Amir oli kertonut minulle.\u202fMe olimme todella usein istuneet suurilla kivill\u00e4.&nbsp; Siell\u00e4 emme puhuneet paljon, kun muualla tuntui silt\u00e4, ett\u00e4 me vain puhuimme. Tai Amir puhui ja min\u00e4 kuuntelin. Tai min\u00e4 puhuin ja Amir kuunteli.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4\u00e4ll\u00e4 suurilla kivill\u00e4 me kuuntelimme molemmat. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 n\u00e4kyi kauas joka suuntaan. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 saattoi seurata vuodenaikojen vaihtelua, kotkanpes\u00e4n rakentamista tai mit\u00e4 tahansa, mit\u00e4 muut eiv\u00e4t n\u00e4hneet. Joskus saapuessani Amirin talolle polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4ni en l\u00f6yt\u00e4nyt Amiria mist\u00e4\u00e4n. Riensin suurille kiville ja l\u00f6ysin h\u00e4net sielt\u00e4.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ihmeen kevyesti p\u00e4\u00e4sin kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n suurille kiville. Noel istui hiljaa ja asettui pian makaamaan kivist\u00e4 suuremman laelle. Se painoi silm\u00e4ns\u00e4 kiinni aivan kuin olisi kuunnellut unta.\u202fMin\u00e4kin suljin silm\u00e4ni. Tunsin erikoista onnellisuutta ja rauhallisuutta. Ilta oli jo melkein liian h\u00e4m\u00e4r\u00e4 voidakseni turvallisesti, kivikossa kompastelematta jatkaa matkaani Amirin talolle. En kuitenkaan halunnut viel\u00e4 l\u00e4hte\u00e4. Noelkin n\u00e4ytti vastoin tapojaan nukkuvan. Se avasi silm\u00e4ns\u00e4 vain pienen peippolinnun lenn\u00e4ht\u00e4ess\u00e4 kivelle aivan sen kuonon viereen. Noel huomasi linnun ja sulki silm\u00e4ns\u00e4 uudelleen.- Yst\u00e4v\u00e4 sinullekin, sanoin Noelille.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rakkausteksti On vaikea kuvata sit\u00e4 onnellisuuden ja voiman tunnetta, mink\u00e4 koin palatessani kotiseudulleni, lapsuuteni maisemaan. Kiirehdin tapaamaan luonnon tuttuja paikkoja ja kuin O merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Amir el\u00e4isi viel\u00e4.&nbsp;&nbsp; En halunnut tavata ket\u00e4\u00e4n mahdollisesti siell\u00e4 viel\u00e4 asuvia ihmisi\u00e4. En kaivannut viisaita vanhuksia, en tuttukasvoisia lapsia tai lapsenlapsia, joiden piirteist\u00e4 olisin voinut p\u00e4\u00e4tell\u00e4 heid\u00e4n vanhempansa. En [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"video","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[14,17,15,16,12,18],"class_list":["post-195","post","type-post","status-publish","format-video","hentry","category-teknologia","tag-lifestyle","tag-maailmalla","tag-musiikista","tag-onnellisuus","tag-terveys-ja-hyvinvointi","tag-videoita","post_format-post-format-video"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.kirja.online\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/195","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.kirja.online\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.kirja.online\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kirja.online\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kirja.online\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=195"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.kirja.online\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/195\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":485,"href":"https:\/\/www.kirja.online\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/195\/revisions\/485"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.kirja.online\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=195"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kirja.online\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=195"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.kirja.online\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=195"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}